Satu suuresta rakkaudesta
Kalevan Sammon taonta, runo 10 ja Suomen kansan vanhat runot --Musiikkisadun kantaesitys on ollut 28.9.2002 Valkealan Niinirannassa


'Lähe neittä noutamahan, päätä kassa katsomahan. Kun taiat takoa Sammon niin saat neien palkastasi, työstäsi tytön ihanan.' Ilmarinen (vas.) Esko Olenius ja Wäinämöinen Väinö Åberg. (Kuva: Reijo Tossavainen, Valkealan sanomat) Valkealan Talvivalkeilla 19.2.2003 ja Kouvolan Kulttuurikimaran avauksena 22.3. nähtiin useita näytöksiä Väinö Åbergin ohjaamasta musiikkinäytelmästä IHMISYYDEN SAMMON TAONTA. Se on monikerroksinen satu ihmisenä kasvamisesta kohti myötätuntoista rakkautta Kalevalan mukaan. Ihmisyyden Sammon taonta on matka kohti ihmisen sisintä. Se on sankaritarina, jonka pääosassa on jokainen ihminen. Iloinen Sampoteatteri on onnistunut kuvaamaan Kalevalaa mielenkiintoisella tavalla tästä näkökulmasta.

Kalevalan runoista sovitetut laulut ja kantelesäestykset ovat ikään kuin ydin, jolle näytelmä rakentuu. Toisinaan ne toimivat rukouksen tapaan taonnan edetessä, jolloin niitä kutsutaankin oivallisesti voimalauluiksi. Näytelmässä kuullaan runsaasti myös Mozartin, Sibeliuksen, Wagnerin ja Pokelan musiikkia.

Ilmarinen johdatellaan Pohjolaan

'Saatatko takoa Sammon joutsenen kynän nenästä, maholehmän maitosesta, ohran pienestä jyvästä, kesäuuhen untuvasta.' Pohjan Neito (vas.) Aino Kola ja Louhi Leena Jaakkola. (Kuva: Reijo Tossavainen, Valkealan sanom.) Näytelmän alussa Wäinämöinen houkuttelee Ilmarista eli Ihmistä Pohjolaan eli Ilmarisen omaan alitajuntaan palkkiona Pohjan Neito eli Rakkaus, joka on Ilmarisen omassa sydämessä ja hänen täytyy nyt löytää se. Wäinämöinenkin on todellisuudessa Ilmarisen omatunto. Ilmarinen on aluksi voimakkaasti ajatusta vastaan eikä usko mihinkään syvätietoihin, joista Wäinämöinen puhuu. Hän uskoo vasta, kun näkee ne omilla silmillään. Ennen lähtöä Wäinämöinen antaa yhden ohjeen: "Muistathan vanhan tarinan puhtaasta sydämestä, että sieltä aina löytyy todellisen ja oikean rakkauden ruusu kaikille lähimmäisille." Tuuletarten saattelemana Ilmarinen kulkee tuulen/ilman/hengen tietä Pohjolaan.

Pohjolan väki esittäytyy

'Veno tungeikse tulesta, kaari kulta kuumoksesta. On veno hyvän näköinen, ei ole hyvän tapainen. Suotta lähtisi sotahan, tarpehetta tappelohon.' Lietsojaorjat: Rutjake (vas.) Vesa Lipsanen ja Märkähattu Ari Teräväinen; sekä Ilmarinen Esko Olenius ja Joukahainen Janne Priha. (Kuva: Reijo Tossavainen, Valkealan sanomat) Pohjolan pihalla Ilmarinen tapaa paljolti sekalaisen Joutavien joukon, Hiien hirven rakentajat eli omat pahat ajatuksensa, Pohjolan isännän eli mielettömän mielen ja Louhen eli itsekkäät tunteilunsa. Louhi antaa Ilmariselle ohjeita, mistä sielullis-henkisistä aineksista Sampo tulisi takoa. esim. maholehmän maitosesta. Pohjan Neidon kannustamana Ilmarinen alkaa sielunsa puhdistustaonnan.
KALEVA, Alpo Tommola: 'Antakaa mielen malttamus. Ei rakkaus pakolla voi tulla, vaan auttamista vapaata se on.'

Sammon taonta:

Tarkoittaa puhdistautumista kolmella tasolla Päivölässä, Pohjolassa ja Ylimmässä Taivosessa eli ruumiin, sielun ja hengen puhdistamista, että kaikkialle leviäisi todellinen Kalevala eli Ylin Taivonen. Sydämen puhdistus tunteiluista rakkauden eri muodoiksi on niin vaikeaa ja hidasta, että alkuaan syntyy vain neljä huonoa taonnan tekelettä. Pohjolan isäntä ja orjat hiillostavat ja tekevät kaikkensa, jotta taonta olisi täyttä tuskaa; mutta puhdistavaa saunaa. Lopulta Kalevan, Wäinämöisen ja muun Taivosen väen syvärukousten avulla Ilmarinen viimein nöyrtyy ja rukoilee hengen voimien apua ja hylkää taonnan, joka tapahtuu väkisin pelkkien lihasvoimien eli orjien avulla. Hän hillitsee nyt puheensa ja mielensä ja kääntää näin jo osan Pohjolan väestä hetkeksi puolelleen ja takoo kuin takookin Sammon.

SAMMON PIILOTUS JA VAATIMUS UUSISTA UROTÖISTÄ

Itsekkyys, vallan-, maineen- ja kunnianhimo syttyvät Sampo-taidon ylpeyden myötä Ilmarisessa kuitenkin uudelleen täyteen roihuun Louhen kautta, joka kätkee Sammon Pohjolan kivimäkeen eli Ilmarisen ruumiin hyödyksi 9 lukon/avaimenreiän taakse. Tämän mukana myös mieletön ahneuden mieli on palannut. Louhi pettää eikä annakaan Pohjan Neitoa, koska Ilmarinen onnistui vain lopputaonnan aikana pitämään itsensä puhtaana, vaan vaatii kolmea uutta urotyötä. Ilmarisen pitää kyntää itsekkyyden kyinen pelto, suitsia Tuonelan eli sielunsa raateleva intohimojen karhu ja pyytää Tuonelan suurien julmuuksien ja taikauskojen hauki.

Pohjan Neidon, Tuulettarien ja Ilmattaren saattelemana Ilmarinen palaa takaisin Päivölään. Ennen lähtöään hän ojentaa sydämestään rakkauden ruusun ja lupaa Pohjan Neidolle palata takaisin näitä lähes mahdottomia urotöitä suorittamaan.

Loppulaulu: Näytelmä päättyy loppulauluun 'Anna meille neuvot wiisaat'. Laulussa pyydetään neuvoja siihen, että rakkaus voisi alkaa ohjaamaan kaikkia ajatuksia, sanoja ja tekoja ja että uusia ihmisyyden Sammon takojia syntyisi joka päivä.

Tulevista näytöksistä: Jatko-osia Ilmarisen seikkailuihin odotellessa voi Iloisen Sampoteatterin esittämää IHMISYYDEN SAMMON TAONTAA seuraavan kerran nähdä la 2.8. 2003 Repoveden Löppösen luolalla klo 18 Valkealan Elovalkeaviikolla. Muita Kalevalaan liittyviä tapahtumia on tulossa esim. Wäinämöisen veneretki-seminaarit Tuuletar-laivalla, jotka kertovat Sammon takaisin hausta Pohjolasta mm. Vuohijärven Sammonkallion ja Louhen laivan uppoamispaikoilla Piisaarilla torstaisin 26.6. 2003, 10.7.,31.7. ja 7.8. Tuuletar lähtee Orilammen Lomakeskukselta Löppösen luolan nuotiokahveille klo 14.10.